Helsingin Sanomista oli 6.1.1925 pääkirjoitus otsikolla ”Vanhaa rakennusta ei kannata korvata uudella”. Se liittyi Tampereen yliopiston professorin Satu Huuhkan johtaman tutkimusryhmän uraauurtavaan työhön, jossa verrattiin uudis- ja korjausrakentamisen hiilijalanjälkeä. Tutkimus osoittaa kuinka järjetöntä sekä kustannusten että Suomen ilmastotavoitteiden kannalta turha purkaminen on. Peruskorjaus on tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin uusi rakennus riippumatta talon koosta tai siitä, rakennetaanko se puusta tai betonista.

HS:n pääkirjoituksen aikoihin saimme me lahtelaiset lukea Etelä-Suomen Sanomista uutisen, jossa kerrottiin, että Lahden kaupungin 100 % omistama Lahden Talot Oy aikoo purkaa kolme kerrostaloa ja rakentaa tilalle kolme uutta taloa. Hämmästyin uutisesta Hesarin juttuunkin liittyen, mutta myös sen vuoksi, että kyseessä ovat 90-luvulla peruskorjatut kerrostalot, joissa asukkaat ilmeisesti asuvat ihan tyytyväisinä. 

Kysyin Lahden Talot oy:n toimitusjohtajalta Sanna Karppiselta purku/uudelleen rakentamissuunnitelmista viitaten Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Otin esille myös sen, että Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki, jonka omien toimialojen ja yhtiöiden on syytä kiinnittää huomiota kaikkeen, millä vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Sain asiantuntevan vastauksen. Toimitusjohtaja kertoi, että ympäristönäkökulmat ovat aina Lahden Talot oy:n päätöksenteon ytimessä. Kulmakivinä ovat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ja vaikutukset. Jokainen yksittäisen hankkeen vaikutukset arvioidaan erikseen, niin myös Liipolan purkusuunniteltujen talojen kohdalla. 

Peruskorjaukset, jotka antavat rakennukselle parikymmentäkin lisävuotta, voisivat juuri olla näitä esimerkillisiä nopeita ilmastoratkaisuja, joilla pienennetään hiilijalanjälkeä. Kun Lahden kaupunginvaltuusto päätti kaupungin Asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta, jossa Lahden asuntopolitiikan periaatteita hahmoteltiin, ei ainakaan minun tiedossani ollut Tampereen yliopiston prof. Satu Huuhkan työryhmän tutkimustuloksia, joissa verrattiin uudis- ja korjausrakentamisen hiilijalanjälkeä. Tuloshan oli ällistyttävän selvä: hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta purkaminen ei kannata juuri koskaan. Lisäksi tiedämme, että rakentaminen tuottaa kolmasosan Suomen ilmastopäätöistä. 

Näiden tietojen perusteella suosittelen, että ympäristökaupunki Lahti yhtiöineen käyttää tarkkaa harkintaa jokaista rakentamis- ja purkupäätöstä tehdessä.  

Ulla Vaara (sd kaupunginvaltuutettu)