Nuorten mielenterveysongelmista keskustellaan nyt aktiivisesti (myös sivuillamme Ulla Koskinen-Laineen blogissa). Ja koska nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisin terveydellinen ongelma nuorten elämässä, on tärkeä ymmärtää, mistä tässä ilmiössä on kyse.
Nuoruus on muutoksen aikaa. Muutos omassa kehossa, elämänpiirin laajentuminen oman perheen ja harrastusten ulkopuolelle sekä kasvavat vastuut koulussa ja kotona aiheuttavat jo itsessään monelle voimakkaitakin tunteita. Lapsuudessa rakentunut kuva itsestä, muista ja maailmasta muuttuu. Nuori vielä myös harjoittelee tunnistamaan, millaisina tunteet tuntuvat kehossa ja millaiset ovat hänen keinonsa kohdata vaikeita tunteita kuten pelkoa, surua ja vihaa.
Ohimenevä mielipaha on tyypillistä nuorilla, mutta on myös mahdollista, että nuori on kohdannut asioita, jotka aiheuttavat vakavampia mielenterveyden ongelmia tai tullut ikään, jossa mielenterveydenhäiriöt puhkeavat. THL on arvioinut eri tutkimusten perusteella, että Suomessa on 20-25% erilaisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria. Jos nuori ei saa riittävää tukea mielenterveyshäiriönsä kohtaamiseen ja hoitamiseen, on tyypillistä, että nuori vahingoittaa tavalla tai toisella itseään. Nuorten itsetuhoinen käyttäytyminen koskettaa aina myös heidän läheisiään.
Mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on tyypillisesti aikaa ja perehtymistä vaativaa työtä. Tällainen työ ei onnistu kaukosäätimellä, vaan mielenterveyshäiriöiden tuloksellisempi ja tehokkaampi hoito edellyttää resurssien kohdistamisen nuoren laadukkaaseen ja riittävän pitkäkestoiseen kohtaamiseen. Tämä tarkoittaa usein myös enemmän resursseja vaativien, mutta vaikutusnäyttöä omaavien hoitomenetelmien käyttöä. Meillä on jo paljon tietoa nuorten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta (ks. linkki lopussa Setälä ym. julkaisuun). Tunnemme myös hyvin biologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä, jotka ovat mielenterveyshäiriöiden taustalla. Ja nyt olisikin aika kohdistaa resurssit siten, että mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret saisivat tarvitsemaansa apua ennen, kuin he vahingoittavat mieltänsä tai kehoansa.
Virpi Sorsa 27.5.2021
Jaa tämä artikkeli